Täällä ollaan taas. Lare nykyjään tykkää minusta, mutta minä en enää hänestä ja taasen olen aivan lätkässä Ilariin, samoin kamuni ja puolet koulun tytöistä. :( Kaipaan Ilarin seuraa tällä hetkellä ja hänen ihanaa hymyään ja kauniita silmiä, joiden väriä en ole koskaan nähnyt kunnolla :D

 

Elämä on mitä on. Mä olen nyt tällä aikaa ymmärtänyt että se mitä haluaa, siihen täytyy olla vain tarpeeeksi rohkea, ottaa itseään niskasta kiinni, ja miettiä minkä takia haluaa sen, mitä tavoittaa. Mä olen yrittänyt saada Ilarin. Se on mun tavoite, nyt 3 vuoden aikana. Tulee mitä tulee, mun tavoite on se, ja sillä sipuli :) Mä mietin usein mitä Ilari on tehnyt minäkin päivänä. Millon se katto mua, millon se puhu mulle. Niitä on tullut useita kertoja, siis kattomisia ja puhumisia. En mä ehkä ihan hullu ole, en ainakaan kuvittele, luulisin! ;)

 

Kiitos kommauksista, kommatkaa vaan lisää

~Rakasta vihamiestäsi, niin elämä on helpompaa~

Voi kun  se menisikin vain noin. :) 

 

 Siis pakko kirjotella tänne lisää. Onneks oon täällä anonyymina. Luojan kiitos, en kestäis mitä jotkut mun kamut sanois jos lukis tätä. Tai mun vihamiehet. Voi sitä vittuilun määrää, mitä se mun ns. "vihamies" mulle latelee. Se on niin täynnä paskaa. Mun tekisi lyödä sitä turpiin joskus. Mutta, en mä kehtaa. Sais vaan huudot. Kotona ehkä ymmärrettäis mutta ei koulussa. Mulla on ihania frendejä, jotka kuuntelee mua. Mulla on joskus ehkä ihana poikaystävä, joka kuuntelis mua. Mulla olis joskus ehkä oma perhe, joka kuuntelis mun höpötyksiä töistä. Miten elämä nykyjään meneekin niin nopiaan? Ei ehdi perässä pysyä. :D

Terve taas!

Tässä aikojen saatossa on tapahtunut kaikenlaista. Ensin:

Kamuni on toisen ihastukseni kanssa(tai siis ex ihastuksen)

Toinen ihastukseni on vielä.

Moikka!

 Moi taas, lukijat. :) Pitkiin aikoihin en ole täällä käynyt. Ihastukseni ovat edelleen olemassa mielessäni. Nyt ehkä hieman pienempänä ihastuksena, mutta kuitenkin(jos ymmärrätte!). :) Olen rakastanut tässä välissä yhteen biisiin. :) Aivan mahtava biisi. :) Käykää katsomassa youtubessa: http://www.youtube.com/watch?v=VkmncrAPILw&feature=related

Mulle kuuluu hyvää. :) Ihastukset on ihastuksia.

 Edellisestä kirjoituksesta onkin aikaa. Siinä välissä olen jo ollut ilman ihastusta, mutta taas huomaan ihastuneeni kahteen samaan poikaan. Olen päättänyt antaa pojille lempinimet. Vaalean nimi voisi olla Lare ja tummahiuksinen Ilari. No ni, nyt on nimet keksitty. Lare on niin mikä se sana on? Siis, jos sen haluaa, se saattaa olla vaikeaa. Lare on salaperäinen sen takia. Olen ihan hulluna Lareen nykyisin. Ilari on kakkos sijalla minun ihastuksissani. Lare ei edes huomaa minua. Pitää minua yhtä tasa vertaisena kuin muita luokkamme tyttöjä, samoin Ilari. Tässä kun blogiin kirjoittaminen on ollut tauolla olen todellakin ollut ilman ihastusta. Minulla oli tänään ikävä Laren vitsejä ja hauskoja sanoja, mitä hän sanoo. Vaikka Lare ja Ilari ovat kauheita perverssejä, olen aivan hulluna heihin. En voi itselleni mitään. Kait minun on vain totuttava siihen, etten voi saada Larea, joka on meille jo luvannut, ettei ota tyttöä meidän kaupungista(tosin tuohan on vain tuollaista käytöstä, et "En mä vaan tykkään kestään meidän luokkalaisesta" vaikka oikeasti on ihastunut johonkin.

Lare on haltioissaan aina kun saa meidän luokkamme pissiksiltä huomiota. Tai no, välillä. Minun on ikävä Larea, vaikka kammoksun vielä seurustelua. Minun tekisi mieli painaa huulemme vastatuksen, poskemme vastakkain, tuntea Laren iho. Olla Laren lämpimässä, hieman luisessa, kainalossa. Istua sylikkäin, ja vain katsoa Laren sinisiä silmiä.

Mä en oikeasti ole mikään romantikko! :]